maanantai 8. helmikuuta 2016

On aika päästää irti menneestä




Olen opetellut elämään hetki kerrallaan, en halua haikailla mennyttä tai kiirehtiä tulevaa. Elämä on tuonut eteeni tilanteita, joissa hetkessä elämisen taito on ollut erittäin tärkeää opetella. Vuosi sitten istuin saattohoidossa olleen isäni vuoteen äärellä tietäen yhteisten päiviemme rajallisuuden. En osannut tai edes halunnut puhua hänen kanssaan kaikesta, hiljaisuuskin oli tärkeää.

Nyt lapsuudenkotini tyhjennysurakka on viimeistä silausta vaille valmis. Toisessa kaupungissa sijaitsevan talon läpikäyminen yksi tavara kerrallaan olisi ollut järjettömän suuri ponnistus, joten lopputyhjennyksen hoitaa hommaan erikoistunut yritys. Talosta luopuminen harmittaa, mutta järki kehottaa etenemään määrätietoisesti kohti myyntiä. Talon historia jatkuu, vaikka en itse olisikaan sitä enää jatkamassa, ehkä sen löytää omakseen remonttitaitoinen vanhaa taloa kunnioittava perhe. Muistot ovat kuitenkin aineetonta hyvää, jota meillä on taito kuljettaa mukanamme. En tarvitse muistojeni vaalimiseen taloa, astiastoa enkä kalastustarvikkeita, mutta ne voivat olla tärkeitä jollekin toiselle. Toivon hartaasti, että tavarat pääsevät kiertoon tuottamaan iloa.

Olen ollut hetkittäin hyvin väsynyt, joten urakan loppuun saattaminen tuntuu erittäin hyvältä. On aika suunnata kohti uusia haasteita, joita lapsiperheen elämässä tulee varmasti riittämään. Ja blogi kulkee tietysti elämässä mukana :)

Kevät on taas päivän lähempänä. 
Loppuviikko tuo mukanaan ainakin kivan arvonnan,
 joten olkaa kuulolla :) 

 

13 kommenttia:

  1. Sulla on ollut kyllä tosi raskasta. <3 Tommoinen siivoaminen on samalla raskasta, mutta jollain lailla puhdistavaa, niistä muisteluista tulee kyyneleitä, mutta samalla sellainen lämmin olo. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raskas vuosi takana. Urkka on ollut ihan järjettömän suuri, eikä kyyneleiltäkään ole vältytty. Elämä kuitenkin jatkuu :)

      Poista
  2. Raskasta on ollut, mutta toivon, että prosessin lopussa todella on keveämpi olla vaikkakin varmasti haikea on olo. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso hali Irina <3

      Läpikäymme samoja raskaita asioita, mutta me selviämme kaikesta haikeudesta huolimatta :)

      Poista
  3. Vo mä niin tiedän tuon, että kun istuu lähiomaisen sängyn reunalla ja miettii, että sanooko jotain, vai onko vain hiljaa. Joskus voi olla, että ei ole edes sanoja. Jaksamista tässä raskaassa elämäntilanteessa. Haleja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju <3

      Sanattomaksi vetää, kun näkee toisen olevan tuskainen ja kuihtuvan pois ihan silmissä. Haluaisi auttaa, mutta ei voi. Onneksi tuska on nyt poissa.

      Poista
  4. Sinulla on ollut kyllä melkoinen vuosi takanasi, surua ja luopumista, ja valtava urakka asioiden hoidossa ja selvittelyssä, tavaroiden läpikäymisessä! Melkoinen suoritus! Vuosi on ollut varmasti melkoinen elämän oppivuosikin ja raskas, mutta varmaankin nyt kääntyy jälleen uusi vaihe elämässäsi ja uskon että monet asiat ovat saaneet erilailla etäisyyttä ja arvot puntaroituneet uudelleen!

    Kaikkea hyvää ja auringonsäteitä, enkelitä, jaksamista ja hyvää lomaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan jo kovasti uutta elämänvaihetta, toivottavasti se on kevyt ja helppo kulkea.

      Kiitos Saila - enkelit ja auringonsäteet on otettu vastaan :)

      Poista
  5. Arvokas taito tuo tässä hetkessä eläminen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, olenko siinä vielä kovin hyvä, mutta yritän oppia :)

      Poista
  6. Samanmoisen prosessin läpikäyneenä muistoja läikähti pintaan. Prosessi oli äärimmäisen raskas ja tyhjä olo jatkui pitkään. Mutta elämä jatkui ja ajan kanssa helpotti. Aurinkoa ja lämpöisiä ajatuksia alkuvuoteesi. <3

    VastaaPoista