.JPG)
Moro, kuinkas teillä hurisee?
Äiti on väsynyt, joten ajattelin kertoa teille yhden salaisuuden. Me oltiin Oton kanssa yksi yö ulkona. Yleensä me siis ulkoillaan valjaissa, mutta joku oli jättänyt terassin oven auki - tai se oli kyllä kiinni, mutta kahva oli jäänyt painamatta alas. Koko porukka siis nukkui ja me pojat riekuttiin koko yö ulkona. Otto ehdotti suurta seikkailua kauas metsään, mutta mulle tuli äitiä ikävä..
Aamulla Äiti huomasi oven ja alkoi huutaa. Se luuli, että me lähdettiin maailmalle, eikä tulla enää koskaan takaisin. Se oli väärä luulo. Me pojat istuttiin siinä portinpielessä päivystämässä. Oltiin kauhean likaisia ja nälkäisiä, joten oli kiva päästä sisään nukkumaan. Maailma on meille ihan liian suuri paikka.
Nauttikaahan kesästä!
toivoo Onni
Huh, hyvä ettei käynyt pahemmin! :)
VastaaPoistaSydän heitti pari ylimääräistä volttia.
PoistaNo huh! Muistan kun toissakesänä lähdettiin mökkeileen miehen kanssa ja otettiin meidän Olli mukaan, silloin meillä ei siis muita kissoja ollutkaan. Olli oli edellisessä kodissaan tottunut ulkonakävijä ja metsästä se on alunperin löydettykin. No, päätettiin ottaa Olli mukaan pihalle ulkoilemaan ja siellähän se vaan istui terassilla, katseli maailmanmenoa. Jossain vaiheessa huomattiin sitten, että kattia ei näy niin missään eikä huutelut tuottaneet tulosta. Takaisin sisälle, kyllä se varmaan jossain vaiheessa takaisin tulisi. Käytiin kylillä etsimässä ja takaisin tullessa nähtiin Olli kylätiellä! Katsoi meitä nopeasti ja lähti sitten karkuun! Lopulta päivä läheni jo loppujaan ja rupesi tulemaan ittellä aika kova poru, kun seuraavan päivänä oltiin takasin kotiin lähdössä. Hitto! Vielä ennen nukkumaan menoa oli parku jo aika lähellä ja kaihoisasti lähdin katsomaan ikkunasta ulos. Siinäpä se katti sitten tyytyväisenä itseään terassin pöydällä pesi : D Huh!
VastaaPoistaSeikkailija Olli! Onneksi Olli oli tottunut kulkemaan metsissä, toisin kuin meidän mammanpojat. Olin hetken aivan kauhuissani. Onneksi näin melkein heti portilla istuvan Onnin. Pojat olivat hirveän likaisia ja nälkäisiä, ne olivat ulkoilleet koko yön.
PoistaNo jukra! Pieni seikkailu on aina paikallaan ja kaksistaan on monta kertaa rohkeampi kuin yksin. Mutta voin kuvitella mamman kauhistuksen:)
VastaaPoistaTätä en toivo tapahtuvan toiste. Onneksi pojat olivat fiksuja :)
PoistaHui, vähemmästäkin pelästyy! Meidän kissat olivat myös karanneet ikkunasta viime kesänä kun olivat viikon äitini luona hoidossa. Onneksi eivät olleet uskaltaneet kauas. Äiti ehti olla jo ihan paniikissa et "nyt Kaisuli kyllä tappaa mut!" :D
VastaaPoistaOnneksi kuulit tapahtuneesta vasta jälkikäteen, kun kaikki oli jo hyvin. Ikäviä, mutta elämänmakuisia tilanteita :)
PoistaNo huh mitä rohkimuksia! Onneksi tie toi kotiin takaisin!
VastaaPoistaKiinnostaisi kyllä tietää, missä pojat seikkailivat koko yön :)
PoistaHui,apua! Onneksi pojat pysyivät kuitenkin lähettyvillä. <3
VastaaPoistaOnni onnettomuudessa :)
PoistaVoi pojat, mitä teitte! Huh, Eevakin säikähti oikein pahemman kerran. Onneksi olitte fiksuja, ettekä lähteneet kauemmas riilluttelemaan. Pysykää vaan jatkossa tiukasti mamman hyvässä hoidossa.
VastaaPoistaEi me tehdä tätä toiste :)
Poista-Onni ja Otto
Voi teitä pieniä... onneksi pieni seikkailu riitti ;)
VastaaPoista