sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Ei näin!




Tie sopivan kosmetiikan löytämiseen voi olla hyvin kivikkoinen. Matkaa taitetaan naama hehkeänä ruvella. Onneksi elämä on opettanut minua, eikä virheitä satu enää niin usein. Nyt viihdytän teitä virheilläni ;)

1.
Unohdin ottaa mukaan viikonloppumatkalle oman kasvojen puhdistustuotteeni. Päädyin tilanteeseen, jossa lainasin ystäväni puhdistusmaitoa. Seuraava yö meni kutinan kourissa. Aamulla näin peilissä lohikäärmeen.

Nykyisin otan aina matkalle mukaan oman kosmetiikan. Ja lisäksi antihistamiinin hätätilanteita varten :)

2.
Ostin kalliin erittäin hyväksi mainostetun kasvovoiteen liian kiireellä. En vaivautunut pyytämään ensin tuotenäytettä. Lopputulos oli hirveä. Kasvot ruvella ja silmät punaisina.

Nykyisin pyydän aina ensin tuotenäytteen, johon tutustun rauhassa kotona.

3.
Nuorena elämä on helppoa, hienoa ja kevyttä. Silloin en välittänyt kasvojeni aurinkosuojauksesta kesäisin. Kiinnitin huomioni lähinnä meikkaamiseen. Nenänpää ja otsa paloivat monta kertaa. Eikä meikkikään näyttänyt enää niin hyvältä ;)

Nykyisin laitan ensin aurinkosuojatuotteen.

4.
Nuoruuden hiusvärikokeiluni olivat sotkuista puuhaa. Hiuksieni lisäksi onnistuin värjäämään monta pyyhettä, vaatetta ja huonetta. Onnistuin pilaamaan hiusvärillä jopa huoneeni maton.


Nykyisin kampaaja värjää hiukseni. Koti säilyy siistinä ja lopputulos miellyttää silmää.

5.
Käytin nuoruudessani hajuvesiä hyvin runsaalla kädellä (varsinkin iltamenoissa). Ystäväni tekivät samoin. Voin vain kuvitella kuinka monta allergista reaktiota olemme aiheuttaneet :(

Nykyisin käytän tuoksuja tilanteen mukaan. Pieni määrä riittää. Työpaikallani sairaalassa en käytä tuoksuja.

6.
Ensimmäinen omistamani meikkituote oli musta kajal. Käytin sitä reilusti. Olisin ollut kauniimpi ilman meikkiä. Olin 13-vuotias.

Nykyisin tiedän, että meikissä vähemmän on enemmän :D 

Olisi mukava kuulla myös teidän virheistänne :)






 

14 kommenttia:

  1. Ihan loistava juttu! Kasvovoide virheet kuullostavat vähintäänkin kivuliailta! Itse olen ollut tosi herkkä palamaan aina ja muistan, että olen jo 11-vuotiaana itse levittänyt spf 30 aurinkorasvaa nahkaani, mikä reilu 20 vuotta sitten oli kyllä todella harvinaista. :p Kajal-mokia ei ole sattunut. Mutta tukkamokia sitäkin enemmän, niistä voisi tehdä joskus vaikka kollaasin. :D Vanhemmalla iällä olen huomannut, että aurinkokapselit todella auttavat siihen, etten pala edes etelänlomilla. Iho ei edes punoita auringossa olon jälkeen. Aloitan kuurin pari viikkoa ennen lähtöä, syön kapseleita matkan aikana ja jatkan vielä pari viikkoa matkan jälkeen. Tosin viime aikoina olen syönyt kapseleita koko kesän ja lopetan syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jonna,

      Onneksi oppimista on tapahtunut. Olen oppinut suojaamaan etelänlomilla itseni lisäksi myös mieheni ja lapseni. Hienoa, että osasit jo 11-vuotiaana suojata ihosi (se oli harvinaista siihen aikaan). Musta kajal ja taitamattomuus saivat aikaan aivan hirveän lopputuloksen. Luulin olevani kaunis :D

      Poista
  2. Heippa! Muistathan päivittää blogini uuden osoitteen sivupalkkiisi! Olettaen tietty, että se kelpaa siellä vielä olla, hih! ;)

    http://whiteandfresh.casablogit.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Irina,

      Kiitos muistutuksesta. Täytyy tehdä se heti :)

      Poista
  3. Hei!

    Oma meikkivirheeni paistaa silmään, kun katselee teiniaikaisia valokuvia; järkyttävän tummat pötkylä kulmakarvat! Olen luonnostani vaalea, noista teiniajoista lähtien olen myös värjännyt hiuksiani pari astetta vaaleammaksi kuin se normaali maantien sävy. Mutta jostain syystä teininä paksuun kallooni ei mahtunut, etten voi esimerkiksi käyttää samansävyista kulmakynää kuin hyvin tumma ystäväni :D. Ja kulmakarvatkin olivat, sanoisinko hieman eriparia :D. Onneksi virheistä tosiaankin oppii :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tiia,

      Tämä oli hauska :D. Onneksi minä en keksinyt laittaa mustan kajalin lisäksi myös tummia kulmia. Muistan, kuinka äitini yritti ehdottaa vaaleampaa meikkiä. Pidin häntä ihan tyhmänä :D

      Poista
  4. Kutosluokalla sinistä luomimäriä kulmakarvoihin asti. Oma lapseni on nyt kutosella ja opastan häntä tekemään meikkinsä hillitysti (siis silloin harvoin kun meikkaa, hän ei ole niin innokas kuin äitinsä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 12-vuotiaalla intoa riittää. Ensimmäiset meikit ovat usein hyvin näyttäviä. Onneksi tyttäresi on ymmärtänyt, että myös kevyt meikki voi olla kaunis :)

      Poista
  5. Hih, omaan blogiin on tullut nyt listattua niitä universaaleja meikkimokia, joita on myös itse tullut tehtyä... Varsinkin tuo liian tumma meikkivoide -moka on ollut melko usein (ei tosin kovin radikaalilla kädellä, mutta kuitenkin), sillä ihoni on tooodella vaalea, eikä sopivan väristä meikkivoidetta ole usein löytynyt. Muistan myös, kuinka joskus laitoin ensin ripsivärin, ja sitten vasta luomivärin. En halunnut, että ripsiväriä laitettaessa se sotkisi luomiväriä... Käy järkeen, not. Usein oli ripset siis hieman luomivärin peitossa... Huoh. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Liisa,

      Meikkimoka-juttusi ovat mahtavia. Niitä ei voi lukea nauramatta. Aika moni esittelemäsi moka on tullut myös itse kokeiltua :D

      Värivoide-mokat ovat aika yleisiä. Olen harrastanut niitä itsekin :)

      Poista
  6. Mä aina ennen seurasin kulmakarvojeni luonnollista muotoa meikatessa ja lopputulos oli aina pyöreät kulmakarvat. Nykyään sitä osaa jo tehdä niistä siipimäiset, enkä anna pyöreän perusmuodon hämätä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Satu,

      Onneksi taitoa kertyy koko ajan lisää. Kulmakarvat muuttavat ulkonäköä yllättävän paljon :)

      Poista
  7. Hauska postaus ja kiva kun kirjoitit nykyratkaisut :)

    Voi, kosmetiikan kanssa on totta kai mokailtu ties mitä. Parhaimmat varmaan juuri ne teini-iän hiusvärit ja se liika kajal :) Nykyisin lähinnä mokailee sortuessaan hoitamaan ihoaan ja hiuksiaan liikaa.

    VastaaPoista